Julia sisustaa

Julialla on riittänyt töitä vaatekauppansa remontoimisessa ja sisustamisessa. Hän on viettänyt aikaansa kaupassaan aamusta myöhäiseen iltaan ja kaatunut pitkän päivän jälkeen sänkyynsä jalat seisomisesta turvonneina. Julia ja Beth ovat jakaneet työt niin, että Beth on ottanut hoitaakseen kauppaan liittyvät paperiasiat ja hoitanut tilaukset, kun taas Julia on saanut vapaat kädet kaupan sisustamiseen. Yhdessä he ovat kantaneet kauppaan kauniin viininpunaisen samettisohvan, jolla istuen naisten on helpompi sovittaa kenkiä jalkaansa. Myyntitiskiin Julia valitsi kullanhohteisen maalin ja samansävyisen kimaltelevan kivipinnan. Taulut hän kävi valitsemassa Sofian kanssa, jolla on silmää kauniille esineille. Mielessään Julia on ehtinyt miettiä myös nimeä kaupalle, mutta nimen päättämiseen hän halusi myös Bethin osallistuvan.

Julia ja Beth ovat ahkeroineet niin, että kaupan saisi avata jo parin viikon kuluttua. Talon julkisivu kaipasi vielä maalaamista ja sovitusnuket, hyllyt ja suuri Pariisista tilattu kattokruunu kristallikoristeineen puuttuivat vielä. Julia oli kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen kaupan hillittyyn mutta eleganttiin tyyliin. Tämä oli juuri sitä, mitä hän halusi. Tätä hän oli odottanut ja toivonut tietämättään koko ikänsä!

Jännitys kihelmöi Juliassa hänen asetellessaan myytävien pukujen joukkoon lempipukuaan: viininpunaista pitsein ja kukin somistettua asuaan, jonka hän halusi laittaa näkyvälle paikalle houkuttelemaan asiakkaita kauppaan. Hän myisi puvun edulliseen hintaan osoituksena siitä, että oli valmis luopumaan kauneimmasta ja kalleimmasta puvustaan oman vaateliikkeensä tähden. Hän halusi myydä naisille paitsi kauniita ja tyylikkäitä asuja myös vaatteita, joita kenen tahansa naisen olisi mahdollista ostaa. Kauniin vaatteen ei aina tarvinnut olla kallis. Itse hän oli pukeutunut beigenruskeaan silkkivyöllä somistettuun pukuun, jota hän tulisi pitämään työasunaan. Puku ei ollut röyhelöin eikä tyllihelmoin koristeltu, mutta se oli yksinkertaisuudessaan kaunis ja teki oikeutta Julian hoikalle vartalolle ja vaalealle iholle.

"Julia, kristallikruunu on saapunut!" huudahti Beth ja astui hengästyneenä sisälle liikkeeseen, jossa Julia hypisteli pukujen kankaita, asetteli tauluja nojaamaan myyntitiskiä vasten ja mietti kuumeisesti, miten saada kaikki valmiiksi ennen avajaispäivää. Tamara ja Lisa olivat luvanneet auttaa heitä tarjoilun kanssa, mikä olisi hänelle ja Bethille helpotus, sillä heillä oli kädet täynnä töitä viimeisten tavaroiden esille laitossa.

"Kyllä sitä on odotettukin!" puuskahti Julia ja auttoi Bethiä nostamaan painavaa laatikkoa. Naiset aukaisivat laatikkoa sitovat vahvat narut ja nostelivat sanomalehtipapereita kruunun ympäriltä. Heidän suunsa loksahtivat hämmästyksestä auki, kun papereiden alta paljastui helmin ja kristallein koristeltu kattokruunu, jonka lilanhohtoisissa hiotuissa kristalleissa ikkunasta siivilöityvä iltapäivän aurinko leikitteli.

Nukkistelu on viime aikoina ollut tauolla minun keskittyessäni töihin paluuseen. Vuorotteluvapaani on hujahtanut kuin siivillä ja joulun jälkeen on edessä siihen tavalliseen, normaaliarkeen, paluu. Puoli vuotta poissaoloa töistä on varmasti verottanut osansa ja joudun keskittymään taas enemmän töihin harrastusten sijaan. Se tarkoittaa sitä, että nukkekotipuuhat jäävät ainakin kotona vähemmälle iltojen kuluessa enemmän töiden valmistelun ja toisen tärkeän harrastuksen, liikunnan, parissa. Onneksi maanantai-illat on kuitenkin pyhitetty työväenopiston nukkekotikurssille, joten kyllä Villa Rosen tarina jatkuu, vaikkakin kenties päivityksiä tulee jatkossa vähän harvemmin.

Olen viime aikoina pohtinut Villa Rosen tarinan kehittymistä ja tajunnut, että Juliasta on yllättäen - tai ehkä pikemminkin ajan kuluessa - tullut minulle se kaikista tärkein nukke. Vielä keväällä olin valmis luopumaan koko nukesta suunnitellessani Julian ja Johnin paluuta yhteen ja Julian muuttoa Lundia Laneen. Nyt en sitä voisi enää tehdä, sillä Julian paikka on Villa Rosessa tai pikemminkin nyt hänen uudessa vaatekaupassaan, jonka nimi paljastuu tarinassa myöhemmin. Toki nukeistani Villa Rosen "päähenkilöt" Sofia ja Rolf ovat yhä rakkaita, kuten Tamara, Ellen ja uudet hahmot Lisa ja Bethkin. Mutta ehkä juuri Juliasta löydän jotain läheisintä, kenties palan itseäni, kuka tietää ;)